Aurinkoinen päivä

Tänään aamu alkoi todella tehokkaasti. Rasmuksen aamupuuron syöttämisen (tai sen yrittämisen) jälkeen, tartuin samantien imurin varteen ja sainkin siivottua koko kodin. Yleensä laiskistun jossain vaiheessa siivoamista ja jätän sen vähän puolitiehen, mutta ihana auringonpaiste selvästi virkisti olotilaa ja sainkin kodin ihan puhtaaksi.

Yhden aikaan Rasmuksen fysioterapeutti tuli taas käymään ja Rasmus jaksoi yllättävän hyvin jumppailla, vaikkei ollutkaan nukkunut vielä päikkäreitään. Rassella tosin oli tänään (niinkuin eilenkin) jokin syömälakko menossa ja sen takia poika olikin vähän kärttyisä. Välillä Rasmuksen kanssa on näitä päiviä,kun hän ei vain yksinkertaisesti suostu syömään oikein mitään ja se sitten tietysti tekee pojan olosta huonomman. Onneksi nyt näinä parina päivänä kumminkin iltapuuron poika on syönyt ihan hyvin, ettei ole tarvinnut sen suuremmin huolestua.

Fyssarin lähdettyä Rasmus nukkui päikkärit, jonka jälkeen lähdimme moikkaamaan siskoani Satua. Kävimme kävelyllä nauttimassa auringonpaisteesta, mutta sitä huvia ei kauaa kestänyt, sillä päivä alkoi olla jo niin pitkällä, että aurinko alkoi painumaan pilveen. Vatsat kurnien suunnattiinkin sitten keskustaan ja käytiin Subwayssä syömässä leivät.

Illemmalla tultiin takaisin kotiin ja saatiin Satu vielä yökyläänkin. Rasse mielissään leikki isinsä kanssa sillä aikaa, kun me Satun kanssa jutskailtiin tärkeemmistä ja ei niin tärkeistä asioista. Nyt poika onkin jo unten mailla ja minä menen kanssa, sillä kunnon unet tulee tarpeeseen, että jaksaa taas huomenna touhuta. :)

Tapahtumarikas Viikonloppu

Vaikka sunnuntai onkin vielä elämättä, niin kerron teille vähän meidän melko tapahtumarikkaasta viikonlopusta. Perjantaina meillä kävi näönkäytönohjaaja, sekä fysioterapeutti. Oltiin pimeässä huoneessa, jossa näönkäytönohjaaja näytti Rasmukselle erilaisia valoja kaikista eri suunnista. Aivan silmien yläpuolelle osoitettuun kirkkaaseen valoon Rasmus reagoi. Hän alkoi aivan innoissaan naureskelemaan ja huitomaan käsillään. Muualta ei sitten minkäänlaista reagointia syntynyt. Fysioterapeutti lähinnä vain seurasi tilannetta, jotta hän olisi mahdollisimman perillä missä mennään Rasmuksen näön kanssa.

Fyssarin ja näönkäytönohjaajan lähdettyä lähdimme siskoni Satun luokse käymään. En ollut aiemmin nähnytkään hänen uutta asuntoaan, enkä uusinta kaniakaan. Nyt ne onkin molemmat sitten nähty. Ja kanit olivat niin söpöjä ja ehkä kilteimpiä pupuja, mitä olen koskaan nähnyt. Tykkäävät olla sylissä siliteltävinä ja muutenkin loikkivat vain iloisesti ympäriinsä. :)

Satun luota lähdettiinkin suorilta hakemaan isosiskoni Sini asemalta, kun hän saapui luoksemme viikonlopuksi Kuopiosta. Loppuilta kuluikin kotona kuulumisia vaihdellen, Rasmuksen kanssa leikkien, sekä hyvää elokuvaa katsellen.

Rassen uusin temppu

Lauantaina aamusta lähdimme käymään kirpparilla, mikä ei ollut ihan hirveän hyvä idea, sillä koko kirppari oli aivan täynnä. Lauantai ei selvästikään ole paras päivä siellä kiertelyyn, varsinkaan rattaiden kanssa. Siskoni löysivät hyvin kaikkea, mutta minä en niinkään. Rasmukselle tosin löytyi pari juttua.

Rasmukselle uikkari ja shortsit kesäksi. Molemmat olivat kuin uusia ja hinnaksi tuli yhteensä 4 euroa. Ei paha ollenkaan. Uikkarista olin melkein varma, että se ei mahdu päälle, mutta halvan hinnan takia otin kuitenkin riskin ja ostin sen ja kyllähän se mahtui. Mahtuu vielä varmasti ainakin alkukesällä, sillä se ei ihan piukka kuitenkaan ollut. Kesäkuun alussa lähdemmekin Kreikkaan ja sinne tuo ainakin tulee mahtumaan. :)

Kirpparin jälkeen pyörähdettiin kaupassa ja mentiin kotiin tekemään ruokaa. Sini teki meille makaronilaatikkoa, jota olenkin halunnut jo pitkään, mutten vain ole itse jaksanut alkaa tekemään. Sini laittoi siihen pestoa, mikä tekikin siitä vain herkullisempaa. Sen jälkeen hän leipoi vielä sämpylöitä ja voi että ne vain ovat hyviä, varsinkin ihan uunituoreina.

Illalla kävimme vielä pienellä kävelyllä, jonka jälkeen Sini lähtikin äidin luokse viettämään aikaa. Rasmus on jo nukkumassa ja minä ajattelin rentoutua loppuillan blogeja lueskellen. Toivottavasti huomennakin on aurinkoinen päivä, niin pääsisimme ulos nauttimaan ihanasta säästä. Kevät on niin ihanaa aikaa! :)

Miten teidän viikonloppu on mennyt? :)

Eilisen meininkejä ja uutta Rasmuksen vaatekaapissa

Eilen minulla oli tarkoitus mennä salille, mutta edellisenä iltana alkoi olemaan kipeä olo, joten se jäi sitten välistä. Nyt on kahtena iltana ollut ihan totaalisen kuumeinen olo, palelee kamalasti ja päässä "humisee". Päivisin on kuitenkin ollut paljon parempi olo ja toivottavasti tuo oli vain jotain pientä, enkä tulisi kunnolla kipeäksi. Muistan nimittäin liiankin hyvin millaista on hoitaa Rasmusta kipeänä ollessa, kun ei oikein saa levättyä kunnolla.

Eilen piti kuitenkin käydä kaupassa, hakemassa postista paketti ja viemässä asunnonhakupapereita toimistoon, sillä tarkoitus olisi löytää isompi asunto meille. Ihan jo fyrioterapian kannalta olisi kiva saada Rasmukselle oma huone, sillä tälläkin hetkellä meidän olkkarin lattialla on valtava jumppamatto viemässä tilaa. Nyt on vain jäätävä jännittämään, että milloin asuntoilmoitus tulee ja millainen tuleva asunto sitten onkaan.

Ystäväni Mirka oli meillä yötä ja kaupassa päätettiinkin ostaa ainekset lettuihin ja pitää lettukestit. Ihan mahtava idea, niitä kun ei ole taas hetkeen tullut syötyä. Tosin kesäkunto taitaa jäädä vain haaveeksi, kun salilla käynti korvataan letuilla. Ehkä ensi vuonna sitten ;).

Loppuilta meillä menikin kotona Rasmuksen kanssa leikkien ja telkkaria katsellen. Illalla Rasmuksen isi tuli ja leikittikin poikaa, niin minä sain levätä sohvalla ihan kaikessa rauhassa. Ihanan leppoinen päivä, vaikka mielummin olisinkin ihan täysikuntoinen.

Lopuksi esittelen vielä Rasmuksen uusia vaatteita. Aiemmin välikausivaate-postauksessa mainitsinkin, että Rasmus tarvitsisi parisen kappaletta ohuita trikoopipoja ja nyt niitä sitten on. Taas tuli hankittua enemmän kuin mitä tarve olisi ollut, mutta kyllä noille kaikille käyttöä varmastikkin tulee. Panda-pipo tuli käytettynä ja se on tulossa myös isommassa koossa meille, sillä tuo ei kauaa Rasmukselle sovi ja se on niin söpö, että halusin sen ehdottomasti isompanakin.

kaikki pipot- Mini Rodini

Bodyja ei olisi oikeastaan tarvinnut ollenkaan, mutta pari tosi kivaa bodya löytyi, joten ostin sitten ne. Molemmat tulivat käytettyinä. Tuo vihreä body on kokoa 56/62 ja se menee Rasmukselle vielä jonkin aikaa. Epäilin aluksi, kun noin pieniä kokoja ei hetkeen enää ole käytetty, mutta myyjä sanoi sen olevan reilua mitoitusta, joten ostin sen ja eihän se onneksi liian pieni ollutkaan.

köysibody - Mini Rodini      pupubody - Beau Loves

Viimeisempänä ostoksena tuli vielä Mini Rodinin jumppis. Mielestäni ihana kuosi, vaikken kissoista sen suuremmin pidäkkään. Jumppis on ihana ja helppo vaate, ainut miinus tulee hupusta. Se ei ole ihan kovin käytännöllinen maassa pyörivälle pikkuiselle, sillä huppu on kokoajan jotenkin tiellä. Kesällä tuo voi olla kyllä ihana pukea, silloin kun on vähän viileämpi päivä. Toivottavasti mahtuu vielä silloin.

Rasmuksen uusi tyyli soittaa pianoa...

Jumppiskin tuli käytettynä, tosin siitä en mitään käytön jälkiä huomannut. Noiden lisäksi Rasselle on tulossa vielä yhdet tumput, koska onnistuin hukkaamaan edellisistä toisen, sekä sitten se Panda-pipo isompana. Joskos niiden jälkeen sitten taas koittaisi olla ostelematta liikoja. No, puolustukseksi on sanottava, että olen onnistunut myös myymään muutamia Rassen vanhoja vaatteita. :)

Viime aikoina...

...ollaan käyty juhlimassa mummoni synttäreitä ja Rasmuksella oli mitä coolein asu. ;)

pipo ja takki- Mini Rodini, housut- Name It, kengät- Converse

...olen tykästynyt tähän tiettyyn valmissmoothieen. Tuo on kyllä kätevä ottaa mukaan vaikkapa välipalaksi.

...ollaan leikitty ja jumppailtu Rasmuksen kanssa.

...ollaan käyty lenkillä ja nautittu auringonpaisteesta.

...ja olenkin todennut Niken lenkkarini maailman mukavimmiksi kengiksi.

...olen viettänyt vapaa-iltaa käymällä kaverin kanssa syömässä rauhassa, jonka jälkeen vielä yhillä.

...olen tehnyt yhtä lemppariruokaani, jonka olemassaolon ehdin jo melkein unohtaa.

...ja sitten ollaankin odoteltu kesää ja syöty jätskiä. Rasse tosin sai vain maistella. :)

Perjantain kuulumisia

Rasmus vetelee jo sikeitä, joten aattelin tulla kertomaan meidän tästä päivästä. Menin tuossa myöhään iltapäivällä nukkumaan päikkärit Rasmuksen kanssa, saapahan siis nähdä miten myöhään tänään kukun. Kilpirauhaslääkityksen aloittamisen jälkeen olen kyllä huomannut piristyneeni todellakin paljon, mutta tänään oli ihan totaalisen väsynyt olo koko päivän.

Aamusta siis herättiin jo ennen kahdeksaa, mihin en vain yksinkertaisesti ole vieläkään tottunut. Aina se tuntuu yhtä kauhealta ja mieli tekisi nukkua vielä ainakin pari tuntia, mutta minkäs teet, kun Rasmus määrää milloin herätään. Pari tuntia touhuttiin pojan kanssa, kunnes häntä alkoi väsymys painamaan ja veinkin sitten pikkuisen päikkäreille. Olisi itsekin tehnyt mieli, mutta nurkissa näkyvät pölypallerot pakotti tarttumaan imurin varteen. 

Puolilta päivin Rassen fysioterapeutti tuli käymään ja totesi, ettei luulisi kauaa menevän, kun Rasmus löytää konttausasennon ja lähtee konttaamaan. Tällä hetkellä Rasmus vetää jalkojaan konttausasentoon, mutta yläkroppa jääkin maahan ja jos hänet siihen asentoon laittaa, niin pienen hetken päästä voimat loppuvat käsistä ja sen seurauksena poika onkin taas otsa maassa. Liikkumisen saralla on kuitenkin opittu taas uutta, sillä Rasmus on lähtenyt peruuttamaan. Aiemmin hän on vaan kieriskellyt paikasta A paikkaan B ja silläkin tavalla tuo poika pääsee melkoista vauhtia. Hetkeksi, kun silmä välttää, Rasmus löytyy aivan eri päästä huonetta. Olen ihan älyttömän onnellinen,että uutta opitaan kokoajan, vaikka sen seurauksena sitten tulee niitä kolhuja ja itkuja. Rasmus, kun ei näe esteitä, niin pää tuntuu kolisevan vähän mihin sattuu. Ja ylisuojellakaan ei voi, sillä näönkäytönohjaajankin mukaan Rasmuksen pitää tajuta, että esimerkiksi meidän koti ei ole vaan yhtä avaraa tilaa ilman esteen estettä.

Fyssarin lähdettyä meidän oli tarkoitus mennä lähellä olevaan puistoon ulkoilemaan, mutta en väsymykseltäni kyennyt lähtemään ja jäätiin vain kotiin leikkimään. Myöhemmin illalla käytiin kumminkin kaupassa, mutta muuten ollaan tosiaan vain oltu kotona. Varmaan ihan hyväkin, sillä huomenna meillä on mummoni synttärijuhlat,jonne tulee paljon porukkaa ja vielä illalla Rasmus lähtee mummonsa, eli minun äidin, luokse yöksi. Saas nähdä lähdenkö minä sitten tuulettumaan ulos, vai rentoudunko ihan vain kotona. Suunnitelmat ovat vielä ihan auki, mutta eiköhän ne huomenna selkene. Ihanaa saada yksi yö nukuttua kunnolla niin pitkään, kun haluan, vaikka ainahan sitä kuitenkin ikävöi Rasmusta. On niin ihanaa saada yökyläilyn jälkeen pieni pallero kotiin. <3

Tiistain shoppailureissu

Tiistai-aamuna sovin siskoni Satun kanssa, että lähdetään shoppailemaan. Tarkoitus oli mennä jo monena aiempana päivänä, mutta syystä ja toisestakin se aina vain jäi. Päätin tällä kertaa lähteä bussilla liikenteeseen, ihan vain muuten vaan. Lähtiessä en vaivautunut edes katsomaan bussiaikatauluja, sillä ajattelin, että kuitenkin hukkaan ne muutamat minuutit, jolloin bussi menisi ihan varmasti ohi juuri ennen pysäkille saapumista. No, väärässä olin ja jouduimmekin odottelemaan pysäkillä ainakin lähemmäs puoli tuntia. Saatiinpahan ainakin raitista ilmaa.

Kyytiin päästessä tuli kyllä niin vanhat ajat mieleen. Vielä pari vuotta sitten kuljin bussilla ihan päivittäin, kaikkialle minne meninkään. Nykyään tuo on todella harvinaista. Olen Rassen kanssa tainnut kulkea sillä vain pari kertaa. Tuossa kyllä säästää sen, ettei parkkipaikkaa tarvitse etsiä, eikä maksella parkkimaksuja, vaikkakin bussi taitaa siltikin tulla kalliimmaksi.. Ei mitenkään kovin loogista..

Kevään saapumisesta iloisena vedin nahkatakin päälleni, eikä edes ollut mitenkään järin kylmä. En halua enää niitä pakkasia takas ollenkaan, vaikkakin se taitaa sääennusteiden perusteella olla aika turha toivo.

Keskustaan tullessa ensimmäisenä suunnattiin syömään, sillä nälkä kurni vatsassa jo pahemman kerran. Valittiin paikaksi ravintola nimeltä Food, jossa me Satun kanssa molemmat otettiin kanaleivät. Ja mehän tykättiin. Yleensä jostain syystä aina ajaudumme Amarilloon, mutta vaihtelu virkistää tässäkin asiassa.

Vatsat täynnä lähdimme kiertelemään kauppoja. Satun kanssa shoppailu vie minut kyllä ihan totaalisen perikatoon (vai mikähän se sana olikaan :D). Meikkipussia, kun piti päivittää, Satu ohjasi minut samantien vähän kalliimpien meikkien pariin, ja suositteli sieltä tuotteita. Oi ja voi, kun hirvittää vieläkin ajatella asiaa. Enkä tosiaankaan lähtenyt kaupasta pelkkien meikkien kanssa.

Tässä siis meikkisaldo. Luomiväripaletti on Maybellinen, enkä olisi edes oikeasti tarvinnut sitä, mutta noissa on ihan älyttömän kivat värit, ainakin omasta mielestäni. Rimmelin aurinkopuuteriin luotin taas varmaan kymmenennen kerran putkeen. Helena Rubinsteinin ripsiväriä en ole koskaan aiemmin koittanut, mutta osittain ostin sen ihan vain ulkonäkönsä puolesta. Tyhmää, tiedän. :D Isadoran eyelineriä Satu suositteli oikein lämpimästi ja luotan hänen makuunsa.

Sitten siirryimme hiustenhoitopuolelle. Tigin Bed Head-tuotteita olen halunnut koittaa jo pidempään, mutta nyt sain vasta aikaiseksi ostaa niitä. Nuo tulivat mukavasti ns. lahjapakkauksessa ja hieman halvemmaksi sen takia. Siinä on siis shampoo,hoitoaine ja tyvenkohottaja-suihke. Noita ponnareita taas on joka paikassa kehuttu ties kuinka paljon, joten olihan minunkin pakko saada omani. Mulla ei muuten tuu mieleen tosta puhelinlanka, vaan enemmänkin ne avainrenksut mitä lapsena pidettiin kaulassa. Muistatteko ne? :D

Sain myös vihdoin aikaiseksi ostettua Garnierin kasvorasvan. Iho alkaakin jo olemaan pahemman kerran kuiva. Vielä en ole kertaakaan koittanut tuota, en vain yksinkertaisesti muista rasvata ihoa, vaikka välillä sitä kiristääkin paljon. Kaupanpäälliseksi ostoksistani sain vielä kasvoille tarkoituten kuorintavoiteen. Sitäkään en ole vielä testannut, mutta jospa sitä huomenna sitten koittaisi. :)

Lopuksi vielä kuva Satu-kummin ostamasta myöhäisestä synttärilahjasta. Ihana body! Vielä tosin hetken liian suuri, mutta eiköhän se kesällä jo käy.

Mitäs piditte ostoksista? :)

Lazy Day

Tänään on kyllä tosiaan laiskoteltu ihan tosissaan. Ainut ohjelma meillä oli tänään fysioterapeutin käynti ja se meni oikein hienosti. Rasmus oli hyvällä tuulella koko jumpan ajan, mikä on siis aika harvinaista. Fyssarin lähdettyä Rasmus meni kunnon päiväunille ja sillä aikaa minä lueskelin blogeja ja laitoin vähän pyykkiä.

Rasmus ottaa rennosti

Rasmuksen herättyä ja syötyä halusin lähteä lenkille ja soitin parille siskolleni, josko edes jompikumpi lähtisi mukaan. No, tytöillähän oli tietty sovittu jo kavereiden kanssa menoja, joten en lähtenyt sitten ollenkaan. Ärsyttää, kun olen niin huono yksin lähtemään ulkoilemaan. Tykkään lenkkeillä, etenkin nyt säiden lämmettyä, mutta jostain syystä en vain pidä siitä yksin. Lenkki menee paljon mukavammin jonkun kanssa jutustellessa.

Kyllä se päivä täällä neljän seinän sisällä kului kumminkin ihan hyvin. Rasmus leikki paljon lattialla. Hän soitti innoissaan pianollaan, hakkasi palikoita yhteen ja tietysti maisteli niitä välissä ja minä istuin vieressä naureskellen toisen hölmöille jutuille. <3

Illalla käytin Rasmuksen kylvyssä ja tällä kertaa hän sai polskutella niin pitkään, että vesi alkoi jo kylmetä. Itkuhan Rasselle ammeesta pois nostaessa tuli, mutta onneksi se helpotti, kun hän sai puettaessa pitää omaa hiusharjaansa kädessä. :')

Nyt Rasmus on kuitenkin jo unten mailla, ja minun (ja pikkusiskon) loppuilta näyttää hyvinkin rennolta:

Ei lainkaan hullumpi päivä, mutta huomenna on kyllä oltava aktiivisempi ja jätettävä myöskin herkut kaupan hyllyille. :)

Naistenpäivä

Hyvää naistenpäivää tytöt! Meillä aamu alkoi ihan vain kotona perheen kesken. Rasmus oli erittäin hyväntuulinen koko aamun. Tilanne kuitenkin muuttui lounaalla, sillä ruokailu meni taas ihan temppuiluksi. Rasmus sai maistaa ensimmäistä kertaa vuoden ikäisille tehtyjä ruokia. Poika alkoi kuitenkin nirsoilemaan, mitä tapahtuu nykyään liiankin usein. Ainut varma ruoka on spagetti ja sitä tuleekin syötettyä Rasselle jo ihan tarpeeksi..

Iltapäivällä päätettiin lähteä ulos syömään. Soittelinkin äidille ja kysyin josko hän ottaisi Rasmuksen hoitoon, mutta hän ei ollutkaan kotona, niin piti ottaa Rasmus mukaan. Haettiin siskoni Satu myös mukaan matkaan ja suunnattiin Amarilloon. Ruokia jouduttiin odottelemaan tunti, mikä nyt muuten ei olisi haitannut, mutta Rasmus alkoi vaatia tekemistä jo ensimmäisen vartin jälkeen ja siinä sitten annoinkin hänelle puhelinta ja lautasliinoja yms. käsiinsä. Rasmus olisi viihtynyt paljon paremmin istuvilteen, mutta hän ei vain osaa vielä istua sellaisissa normi syöttötuoleissa.

Syömisen jälkeen lähdettiin takaisin kotiin. Olisimme halunneet vähän shoppailla, mutta kello oli jo sen verran, että kaupat olivat menneet kiinni. Saatiin onneksi Satu meidän seuraksi tänne ja tälläkin hetkellä Rasmus on ihan into piukeena kummitätinsä sylissä. Loppuilta meneekin vain kotona ollessa ja huomenna onkin siivouspäivä.

Ps. Sain eilen ajoissa naistenpäivä-lahjan. En todellakaan osannut odottaa mitään (varsinkaan noin paljoa), enkä muutenkaan pidä tätä päivää niin merkittävänä, että lahjoja tarvitsisi saada, mutta olin kyllä tosi iloinen yllätyksestä. Ehkä olen saattanut joskus sanoa, miten yllärilahjat ois kivoja ;).

Mites teidän naistenpäivä on mennyt? Tuleeko sitä juhlistettua mitenkään? :)