Liinus 1v

Maaliskuun lopussa meidän vauva täytti vuoden. Enää meillä ei siis ole vauvaa, vaan taapero, vaikka ainahan Liinus on äidin vauva. Ihan kuten Rasmuskin. En voi uskoa, miten nopeasti vuosi hujahti ohi. Ihan liian nopeasti.

Liinuksen vauvavuosi oli melko helppo. Vaikka ensimmäiset viikot hän olikin aika itkuinen, eikä vieläkään nuku kunnolla, niin silti vuodesta jäi mieleen se, että helpolla päästiin. Limpusta tuli maailman aurinkoisin pieni ihminen, kun hän itse alkoi liikkumaan. Syömiset sujui alusta asti hyvin. Tuo poitsu kasvoikin pyöreänä ja hyvä niin. Eipähän tarvinnut stressata maidon riittämisestä. Kiinteät ruoatkin alkoi maistumaan puolen vuoden iässä hienosti ja Liinuksella on useita lemppariruokia. Mikään ruoka ei oikeastaan ole aiheuttanut totaalikieltäytymistä, eikä ruokaa ole ikinä tarvinnut yrittääkkään tuputtaa.

Imetys on sujunut hienosti ja sitä jatketaan edelleen. Täällä siis ollaan siirrytty taaperoimetykseen ja olenkin tosi onnellinen siitä. En uskaltanut edes toivoa, että imetys onnistuisi näin hyvin. Edelleen Liinus syö tissiä päivin ja öin, mutta päiväimetysten määrä on vähentynyt muutamaan kertaan. Yleensä siis vain aamuisin, päikkäreille mennessä ja iltaisin. Se sopii hyvin. Yölläkin poika syö vielä useamman kerran, mutta sekään ei haittaa. Tuntuu että jaksan paremmin, kun annan yöllä syödä,sillä itse kuitenkin pystyn imettäessä nukkumaan. Eiköhän se ajan kanssa lopu sekin.

Mitä meidän yksivuotias sitten osaa? No vaikka mitä! Olenkin ollut aivan hämmästynyt miten paljon yksvee ymmärtääkään! Tosi paljon Liinus ymmärtää arkisia ohjeita. Mm. "mennään syömään" ,"vaihdetaan vaippa" , "laita laatikko kiinni", "anna äidille se" yms. Sanoja tulee vasta muutama: äiti, mitä ja tissi. Mutta eiköhän se puheenkehityskin siitä pikkuhiljaa ala. Motorisesti Liinus on ollut alusta asti tosi taitava. Kävelemään hän lähti ollessaan vain kahdeksan kuukautta! Huomaa siis, että sanat ovat jääneet jalan alle. Tällä hetkellä Liinus osaa jo juosta, kiivetä sohvalle ja no oikeastaan melkein mihinkä vaan. Palloakin heitetään ja potkitaan. Taitava pikkumies siis :)

Liinuksen lempparijuttu onkin pallolla leikkiminen. Muita suosikkijuttuja on laatikoiden tyhjentäminen ja täyttäminen, iskän kenkien jalkaan laittaminen ja niillä ympäriinsä kävely, sekä veljen hiusten silittely. Suihkussa käyminen on ihan parasta, eikä sieltä oikein lähdettäisikään pois. Ei vaikka tunnin saisi lotrata ensin.

Liinus ei pidä vaatteiden pukemisesta, vaipan vaihdosta eikä kielloista. Nyt on alkanut oma tahtokin näkymään jo todella selvästi. Kiellosta saatetaan karjaista takaisin ja heittäydytään maahan oikein dramaattisesti. Tavarat lentää kaaressa ja mieltä osoitetaan usein, etenkin äidille ja iskälle. Muutoin Limppu on kyllä ihana, aurinkoinen pieni ihminen. Mutta jos Liinus jotain haluaa tai ei halua, hän sen kyllä ilmoittaa niin, ettei varmasti jää kellekkään epäselväksi :D

Meillä ei ole vielä ollut 1v neuvolakäyntiä, mutta Liinus painaa jotakin 11-12kg. Pituudesta ei ole mitään käryä. Vaatteista sopivat koko 86cm ja joistakin jopa 92cm. Kengänkokokin on jo 23! Hampaita on suussa jo kuusi kipaletta, vaikka näytti kovin siltä, ettei niitä tule ikinä :D No kyllähän niitä tuli ja ensimmäisen hampaan jälkeen niitä ilmestyikin kun sieniä sateella. Olisipa nyt pikkutauko hampaista, sillä viime aikoina ne ovat itkettäneet pikkuista yöllä ja paljon.

Täällä on oltu aivan haikein mielin, että vauvavuosi on tosiaan ohi. Samalla on kuitenkin ihana nähdä Liinuksen kasvavan ja kehittyvän. Päivittäin hämmästelen tuon pienen uusia juttuja ja tempauksia <3

Rasmus 4v

Moikka!

Rasmuksen kehityskuulumisia onkin kyselty useamman kerran ja tässä niitä nyt piisaa. Rasmus täytti tällä viikolla neljä vuotta, joten senkin puolesta on kiva tehdä tälläinen postaus. Rassen kehitys on ollut hidasta aina, mutta eteenpäin on menty. Hitaasti, mutta varmasti :)

Suurin kehitysaskel tuli Rasmuksen ollessa 3v10kk. Hän vihdoin ja viimein lähti kävelemään! Se, jos mikä oli hullua. Vaikka onhan sitä tässä odoteltukin. Kävely ei suinkaan lähtenyt perinteisesti ensin parilla askeleella ja siitä vähitellen matka pidentyen. Ei lainkaan. Yksi ilta Rasmus vain päätti, että nyt riittää se konttailu, otti jalat alleen ja käveli ympäri kämppää. Askeleet olivat varmoja, eikä poika kaatuillut juuri lainkaan. Huomasi selvästi, että tasapainoa olisi ollut jo paljon aiemmin, muttei sitä uskallusta. Nyt on molempia ja Rasmus pääosin vain kävelee. Ulkonakin kengät jalassa, ellei päällä ole järkyttävät määrät toppavaatetta. En voisi olla ylpeämpi! :)

Edelleenkään Rasmus ei puhu. Enkä usko, että puhuu hetkeen, jos ikinä. Mutta meillä on muunlaisia kommunikointikeinoja. Kotona ja päiväkodissa käytetään kehoviittomia. Rasmus ei itse niitä vielä ole alkanut käyttämään, mutta varmaan jossain vaiheessa sekin päivä tulee. Rasmus ilmaisee selvästi mistä pitää ja mistä ei ja mitä milloinkin haluaa. Hän kiipeää useasti päivässä syliin halailemaan ja ohjaa kädellään minun kättäni, että mihin pitää piirtää. Rasmus siis nauttii selkään ja jalkoihin piirtämisestä, halailusta ja muutenkin olla lähellä. Kelpaa äidille <3

Musiikki on iso osa meidän päiviä. Rasse sai joululahjaksi soivan laulukirjan, josta siis kuuluu eri lastenlaulujen melodiaa. Sen parissa tuo poika viihtyisi vaikka koko päivän. Rasmus hyräilee kymmeniä eri lastenlauluja tismalleen nuotilleen. Hän nauttii musiikista suuresti ja riemastuu, jos lähden laulamaan mukaan hänen hyräilyihinsä. On tuolla pojalla vain melkoinen sävelkorva. Ties minkälainen muusikko hänestä vielä kuoriutuu!

Pikkuveljen olemassaoloon Rasmus on tietty tottunut jo hyvin ja kestää kokoajan paremmin veljen häiriköinnin. Ennen Rasse ei voinut sietää, jos hänen leikkeihinsä puututtiin, mutta sitkeästi Liinus meni mukaan ja nykyään he voivatkin leikkiä samoilla leluilla. Toki edelleen raivareita tulee ja menee, mutta suuri edistysaskel on havaittu siinäkin. Veljet ovat niin kovin rakkaita toisilleen <3

Ja mitä kasvuun tulee, niin hyvin poika kasvaa! Kasvuhormoni on ollut käytössä nyt vuoden päivät ja sen aikana Rasmus on kasvanut 10 senttiä! Ruoka maistuu paremmin kuin hyvin, kiitos kasvuhormonin. Tällä hetkellä Rasmuksella on pituutta 88cm ja painoa 11kg. Minun iso poika! Lihasmassaa on kerääntynyt huimasti, eikä jalat enää väsy edes jatkuvasta kävelystä. On se vaan mahtavaa, että tuollainenkin aine on keksitty sitä tarvitseville!

Arki Rasmuksen kanssa on ollut viime aikoina melko helppoa. Stressi on vähentynyt huimasti, kun tuo poika syö ja juo hyvin, sekä nukkuu kunnon yöunet. Känkkäränkkä vierailee meillä päivittäin, useampaankin otteeseen, mutta sellaista se nyt vain on. Onneksi kiukut eivät kestä kauaa kerrallaan. Ehtii äidinkin hermot levätä välissä, kunnes uusi kiukunaihe löytyy ;)

Tällä hetkellä Rasmus on päiväkodissa kolmena päivänä viikossa ja sillä on ollut vain positiivisia vaikutuksia. Vastikään pidetyssä vasu-keskustelussakin kävi ilmi, että päikyssä on Rasmuksella hyvä olla ja kehitys on sielläkin mennyt aimoharppauksia eteenpäin. Oikein hyvä tilanne siis Rasmuksella kaikin puolin! :)