Hiusjuttuja

Niinkuin aiemmassa postauksessa kerroinkin, niin viime perjantaina menin parturiin leikkauttamaan ja värjäyttämään hiukseni. Alunperin olisin halunnut värjäyttää tyvikasvua ja laittaa vaaleaa raitaa koko päähän, mutta parturi sanoi, että luultavasti niistä tulisi ihan keltaset, joten vaihdoimme suunnitelmaa. Ensin parturi teki minulle värinpoíston, koska minulla oli ties kuinka monta kerrosta väriä hiuksissa. Sen jälkeen minulle laitettiin ruskeaa väriä tyveen ja latvat värjättiin hieman vaaleammalla. Hiuksiani leikattiin myös viitisen senttiä, sillä latvat olivat melko huonossa kunnossa, minkä nyt itsekin olin jo huomannut.

ennen - jälkeen

Hiuksista tuli vähän punertavat, mutta kuvissa ne kyllä näyttävät paljon punaisemmilta kuin mitä todellisuudessa ovat. Kaikenkaikkiaan olen oikein tyytyväinen tulokseen, mutta suunnittelen vielä laittavani niitä vaaleampia raitoja ennen kesää.

Olen kasvattanut hiuksiani yli viisi vuotta ja nyt ne alkavat olemaan mielestäni sopivan mittaiset. Minulla on ollut viime vuosina melko paljon eri väristä hiusta ja ajattelin tässä niitä näyttää.

2009

2010

2011

2012

2013

2013

Ihan lempparihiukset ovat nuo, missä minulla on punaraitainen paita, eli muistaakseni vuonna 2011. Silloin vaalensin hiuksia raidoittamalla kuukausittain ja joka värjäyksen jälkeen ne näyttivät oikein kivoilta, ainakin omasta mielestäni. Olen värjäillyt hiuksiani siis melko paljon viime vuosina, mutta lopetin hiustenvärjäyksen raskaana ollessani. Sinä aikana minulle tietysti ehti kasvaa juurikasvua paljon, mutta onneksi hiukseni olivat melko lähellä oikeaa väriäni niin se ei näyttänyt ihan järkyttävältä.

Tällä hetkellä siis havittelen vähän vaaleampaa hiusta, mutten missään nimessä ihan valkoista, mikä minulla oli esimerkiksi tuossa yhdessä kuvassa vuodelta 2010. Värjääminen tummasta vaaleammaksi tapahtuu kuitenkin pikkuhiljaa, joten ei auta olla kuin kärsivällinen. Eikä se nyt haittaa yhtään, sillä olen tosi tyytyväinen tämän hetkisiin hiuksiin.

Hiustenhoidosta vielä sen verran, että en mitenkään ihan sen suuremmin hoida hiuksia. Pesen hiuksia noin joka toinen päivä ja käytän aina hoitoainetta, välillä parturituotteita ja välillä ihan kaupan tuotteita. Annan hiusteni kuivua aina rauhassa itsekseen, enkä suorista taikka kiharra niitä mitenkään usein, mutta silloin kun niin teen, niin käytän lämpösuojaa.

Tämän ostin parturireissullani. Olen blondina ollessani käyttänyt samaa tuotetta, mutta vanilla-sävyssä. Laitan tuota latvoihin, jotka olen pyyhekuivannut ja annan vaikuttaa kymmenisen minuuttia.

Miten te hoidatte hiuksianne? Onko jotain luottotuotteita/vinkkejä? :)

Great Weekend

Meillä oli oikein hauska viikonloppu. Perjantaina lompsin aamusta parturiin värjäyttämään ja leikkaamaan hiukseni. En muista milloin olen viimeksi parturin penkissä istuskellut ja se olikin todella rentouttavaa. Rasmus oli sen aikaa isinsä kanssa kotona ja hyvin niilläkin oli mennyt sillä aikaa. Rasse oli nukkunut puoli yhteentoista asti. Tietenkin silloin, kun minun on pitänyt muista syistä herätä paljon aiemmin. Parturin jälkeen nähtiin kavereita ja hengailtiin kotona. Rasmuksen päivän kohokohta taisi olla se, kun hän pääsi kylpyyn polskimaan. :)

Lauantaina meillä oli siitä erikoinen päivä, että lähdimme juhlimaan kummityttöni ristiäisiä Saarijärvelle. Edellisenä iltana huomasin, että korkokenkäni alkavat lonksua sukkahousut jalassa ja aamupäivällä pitikin juoksennella keskustassa etsimässä niihin lappusia, jotka pitäisivät jalat hyvin kengissä. Ne löytyi onneksi heti ensimmäisestä paikasta, mistä niitä lähdinkin etsimään. Samalla piti ostaa Rasselle maitoa ja sen etsiminen olikin vähän hankalampi juttu. Keskustan neljästä apteekista vasta viimeisestä löytyi Rasmukselle sopivaa maitoa ja sen takia meillä tulikin melkoinen kiire. Asiaa ei yhtään auttanut se, että kaikki tiet olivat ihan loskassa ja osittain myös jäässä, niin jouduin ajelemaan hyvinkin varovasti. Perille päästiin kuitenkin ehjinä ja vieläpä ajoissa.

<3

Ristiäiset olivat mukavat. Pikkuprinsessa oli oikein suloinen ja sai oikein kauniin nimen. Rasmuskin oli tohkeissaan pikkutytöstä ja innostuikin repimään toisen mekkoa ihan tosissaan. Juhlien jälkeen meillä oli vielä se tunnin matka kotiin. Se meni kuitenkin ihan leppoisasti, sillä Rasse söi juuri ennen lähtöä ja nukkui koko paluumatkan. Itselleni olisi myös kelvannut kotiin tullessa pikku päikkärit, mutta tottakai poika oli ihan virkeimmillään perillä.

Sunnuntai meni vastapainoksi ihan vain perheen kanssa kotona löhöillen. Tilattiin ruoatkin kotiovelle ja katseltiin telkkaria lähestulkoon koko päivä. Rasmus otti myös todella rennosti, eikä jaksanutkaan kitistä oikeastaan mistään. Poika leikkikin hyvät tovit itsekseen lattialla. 

Ensi viikolla meillä on taas juhlan aihetta, sillä lauantaina Rasmus täyttää vuoden! En voi millään uskoa, että kohta on vuosi siitä, kun pieni mies on tähän maailmaan syntynyt! Juhlajärjestelyt ovat kovassa vauhdissa ja hommat ovatkin aika hyvin hanskassa. Ennen juhlia pitää vielä tietysti siivoilla ja muutama juttu järjestellä, mutta hyvin on tällä kertaa asiat hoidossa jo hyvissä ajoin. :)

Rasmuksen välikausivaatteet

Olen nähnyt jo monissa blogeissa juttuja välikausivaatteista, niin ajattelin nyt kuvata sitten Rasmuksen kevään ulkovaatteet ja esitellä ne teille. En oikein ole perehtynyt lasten ulkovaatteiden erinnäisistä ominaisuuksista, mutta vielä tänä keväänä Rasmus ei varmastikkaan tule kävelemään taikka muutenkaan liikkumaan ihan hirveästi, niin vaatteiden ei oikeastaan tarvitse pitää vettä taikka edes kestää kulutusta. Suurimmaksi osaksi Rasse kuitenkin tulee pihalla olemaan rattaissa.

Nämä kaksi takkia ovat Mini Rodinin. Punaisessa takissa on ohut toppaus, mutta luulen sen käyvän vielä vähän myöhemminkin keväällä. Keltainen takki on taas sitten ihan kevättakki ohuella vuorella, enkä malta odottaa, että pääsen sen Rasmuksen päälle pukemaan!

Tästä Mini Rodinin haalarista tykkään ihan älyttömästi. Se sopii kyllä paikkaan kuin paikkaan. Näillä plussakeleilläkin se on jo toiminut villapuvun kanssa autoillessa, eikä poika ole yhtään kylmissään ollut. Toivottavasti puku menee koko kevään, sillä niska-haara mitassa ei ole paljoa enää kasvunvaraa.

Vasemmalla on Polarn O Pyretin windfleece, joka olikin käytössä jo syksyllä, mutta menee varmasti vielä koko kevään. Tuo puku on kyllä tosiaan todella reilu. Rasmus on tällä hetkellä jotain 65cm ja tuo haalari on kokoa 68cm ja vieläkin ihan reilu. Oikealla puolella on äitiyspakkauksesta tullut vanuhaalari, joka on vielä reilumpi, mutta vaunuillessa se ei haittaa, sillä siinäkin on käännettävät hihat ja lahkeet, mitkä myös tuossa toisessakin haalarissa on.

Windfleece-takin ostin kanssa jo viime syksynä ja sitä tuli jo silloin käytettyä muutama kerta, mutta menee kyllä vieläkin oikein hyvin. Löysin tuon muutamalla eurolla kirpputorilta, mutta alunperin se on Kappahlista.

h&m

Mini Rodini - Me&I

Me&I - Kivat

Pipoja on tullut hamstrattua jos sun vaikka minkälaista, mutta vielä varmaan käyn ostamassa pari ihan ohkaista pipoa jostain, sillä noista pipoista vain pari ovat ihan ohuita ja loput ovatkin jonkun verran paksumpia. Osaa tuli pidettyä talvellakin, koska toppapukujen huput lämmittivät jo paljon itsessään.

Ja viimeisenä vielä kevät kengät. Rasmushan ei kenkiä tarvitsisi, kun ei kumminkaan vielä kävele, mutta nämä hän sai tuliaisiksi kavereiltani Amerikasta. Ja ovathan ne niin söpöt, etenkin mustan haalarin kanssa, että niitä on tullut pidettyä jo muutaman kerran ja keväällä varmasti enemmänkin. Rasmukselle oli myös toiset todella söpöt kengät, mutta tänään sovitin niitä hänelle ja pojan jalka olikin kasvanut niin paljon etteivät ne menneet alkuunkaan jalkaan.

Tällaisia vaatteita Rasmuksella on kevääksi. Eiköhän näillä pärjäillä koko kevät. Lopuksi vielä kuva kevät-Rassesta. :)

Kevättä kotiin

Voi että miten odotankaan kevättä! Sitä, että kaikki lumet sulavat pois ja voi vain vetäistä nahkatakin päälle miettimättä tarkeneeko sillä. Ja tietenkin sitä, että aurinko paistaa enemmän. Täälläpäin, kun sitä ei ole tainnutkaan hetkeen taas näkyä.. Mutta itse kun ei kuitenkaan muuta voi tehdä kuin odottaa tuota tapahtuvaksi, päätin sisustaa kotia hieman keväisempään ilmeeseen. 

Tilasin hm:ltä paketin, joka sisälsi muutamia keväisiä sisustusjuttuja. Tilaus ei kyllä mennyt ihan nappiin. Ensinnäkin paketin toimituksessa kesti melkoisen kauan ja sitten paketin saatuani, tuotteet eivät olleetkaan ihan sitä mitä olin kuvitellut.

Paketista saapui maljakko, johon kuvittelin jo tilatessani ostavani keltaisia tulppaaneita. No, maljakko oli melko paljon pienempi, mitä olin kuvitellut, mutta mielestäni kuitenkin ihan kiva. Tällä hetkellä nuo tulppaanit ovatkin jo auenneet ihanasti. En ymmärrä, miten voin olla niin iloinen yhistä kukista pöydällä. Ennen ajattelin vain kukkien olevan turhia, kun kuolevat kuitenkin. Ehkä minusta tosiaan on tulossa aikuinen. ;)

Olkkariin tilasin pari keltaista tyynynpäällistä niiden sinisten ja mustavalkoraidallisten tilalle. Keittiökin sai keväisempää ilmettä kukkien lisäksi uudella matolla. Minusta nuo näyttivät netissä ihan kirkkaankeltaisilta, mutta paketin saapuessa huomasinkin niiden olevan enemmänkin sinapinkeltaiset. Jossain valossa ne näyttävät jopa limenvihreältä. Olisin mielummin ottanut ne ihan kirkkaankeltaisena, mutta tällä hetkellä tuo sävy alkaa jo miellyttää silmää. Olen sisustuksen kanssa muutenkin tosi nirso värien suhteen, sillä kyllästyn niihin tosi helposti. Toisaalta kuitenkin vaihtelu virkistää ja jos nuo nyt alkavatkin kyllästyttää, niin saahan ne aina vaihdettua. :)

Onko teillä jo mielet keväässä? :)

Uusi viikko, uudet kujeet

Aamu alkoi puurolla, kuten aina. Rasmus oli ihan harvinaisen iloinen. Viime yön hän nukkuikin heräämättä, onneksi! Istuttiin aamupalalla rauhassa, jonka jälkeen siirryttiin leikkimään olohuoneen lattialle. Rasmus viihtyy nykyään niin hyvin lattialla, ettei edes uskoisi samaksi pojaksi kuin muutama kuukausi sitten. Silloin hyvällä tuurilla lattialla oltiin pari minuuttia hermostumatta. Tänään me kuitenkin leikittiin ainakin puoli tuntia, jonka jälkeen Rasmus jäi vielä yksikseen lattialle pyörimään, kun minä aloin siivoilemaan. 

Päivällä fysioterapeutti taas saapui ja iloisena pääsinkin kertomaan Rassen taas oppineen uutta. Tällä kertaa käynti oli siitä erilainen, että vietiin Rasmus kylpyyn polskimaan ja suihkuteltiin suihkulla masua ja selkää. Sen pitäisi auttaa jotenkin Rasmusta hahmottamaan kroppaansa paremmin ja muutenkin edesauttaa kehitystä. Rasmus kyllä tykkää vedestä ihan älyttömästi. Itku tulee aina, kun ammeesta pitäisi poistua. Tällä kertaa Rasse saikin polskutella pitkään. Kylvyn jälkeen fyssari lähti ja Rasmus pääsi päikkäreilleen.

Rasmuksen ollessa päikkäreillä sain puhelun lääkäriltäni. Hakeuduin lääkäriin viime vuoden lopussa jatkuvan huonon olon sekä väsymyksen takia. En jaksa mennä sinne "valittamaan" mitenkään kovin helposti, mutta aloin jo pelätä, kun minulla saattoi päivässä tunninkin putkeen huimata niin paljon, että pelkäsin jatkuvasti pyörtyväni. Silloin minut määrättiinkin verikokeisiin, joista selvisi kilpirauhasarvon olevan liian matala. Silloin lääkäri kuitenkin antoi vain uuden lähetteen labraan helmikuulle, joissa sitten kävin viime viikolla. Tänään sitten tosiaan sain sen puhelun niistä ja minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. 

Vaikka sainkin nyt loppuelämän lääkityksen niin olen todella helpottunut. Pelkäsin jotain paljon pahempaa. Odotan vain niin paljon sitä, että huomaan oloni kohenevan ja etenkin väsymyksen poistuvan. On todella ärsyttävää, kun jatkuvasti on väsynyt, vaikka olisi tullut nukuttua miten paljon tahansa. No, toivottavasti se on kohta ohi. 

Myöhemmin kävimme hakemassa Mirkan taas yökylään ja kipaistiin samalla kaupassa. Loppuilta ollaankin leikitty Rasmuksen kanssa,sekä katseltu telkkaria. Tällä hetkellä Rasmus kuitenkin nukkuu jo ja me Mirkan kanssa ajateltiin vielä hetki tuijotella telkkaria ja lähteä sitten myös unille. :)

Sunday Funday

Viime yönä ei tullut paljon nukuttua. Rasmus itki vähintään puolen tunnin välein. Ravasin keittiössä lämmittämässä maitoa, hyssytin poikaa ja laitoin tuttia vähän väliä suuhun. En muista olisiko koskaan nukuttu ihan noin huonosti. Onneksi ystäväni Mirka oli meillä yökylässä ja otti aamulla Rasmuksen muutamaksi tunniksi olohuoneeseen, jotta minä sain nukkua edes vähän. Olo oli kyllä tuhat kertaa parempi nukuttuani edes sen muutaman tunnin putkeen.

töyhtöhyyppä <3

Iltapäivällä lähdin viemään Mirkaa kotiinsa ja hain siskoni Satun kyytiin ja menimme syömään Amarilloon. Ruoka oli taas niiin hyvää. Rasmuksen kanssa ravintolaan meneminen tosin alkaa nykyään olemaan vähän haastavaa. Pienempänä hän vain nukkui turvaistuimessaan, mutta nykyään saa kokoajan koittaa keksiä jotain virikettä ettei poika tylsistyi.

Syömisen jälkeen saimme Satun vielä illaksi kylään. Ollaan katseltu telkkaria ja leikitty Rasmuksen kanssa. Rasse onkin ihan mielissään kummitätinsä sylissä. <3

Tällainen oli meidän mukava sunnuntai-päivä. Vielä odotellaan Rasmuksen isiä saapuvaksi ja loppuilta meneekin vain löhöillessä kotona.

Ps. Rasmus oppi eilen istumaan ilman tukea! Tietysti kaatuilua on vielä, mutta monen monta minuuttia istua tönötetään jo yksinään. Äiti on taas niin ylpeä. <3

Busy Days

Viime päivinä on ollut kiireistä. Meillä on ollut paljon enemmän ohjelmaa mitä yleensä. Toissapäivänä aamu alkoi aikaisin, sillä minun piti kiirehtiä omiin verikokeisiin terveyskeskukseen. Minun piti koetta varten paastota edellisestä alkuillasta, ja aamulla oli tosissaan nälkä! Onneksi pääsimme vähän jonojen ohi, koska Rasmus oli mukana. Hoitaja tajusi, ettei pienen lapsen kanssa voi tuntikausia odotella.

Kotiin palatessa tein ison aamupalan ja nautin sen Rasmuksen touhuillessa vieressä. Parisen tuntia vierähti Rasmuksen kanssa leikkiessä ja sen jälkeen pakattiin kamppeet ja lähdettiin kohti kuntosalia. Rasmus jäi ensimmäistä kertaa salin lapsiparkkiin, jota vähän jännitin etukäteen. Hoitajat vaikuttivat kuitenkin tosi mukavilta ja lappusten täyttämisen jälkeen pääsin itse jumppailemaan. Kävin tunnin treenin, ensin puolen tunnin aerobicin ja sen jälkeen toisen puolituntisen fitball- nimisessä jumpassa, joka oli lihaskuntotunti ison jumppapallon kanssa. Olin ensimmäistä kertaa kyseisessä jumpassa ja oli sen verran kiva, mutta tehokas tunti ,että aion kyllä mennä uudelleen.

Salin jälkeen käytiin Jennan kanssa hakemassa salaatit mukaan ja mentiin meille. Syömisen jälkeen päätettiin tehdä kunnon siivous, kun Rassekin viihtyi hyvin yksinään lattialla. No, alku alkoi lupaavasti ja molemmat olivat täydessä touhussa, mutta yhtäkkiä huomattiin vain istuvamme sohvalla juttelemassa ja kattomassa telkkaria, eikä siitä siivoomisesta enään mitään tullut. Jenna lähti vasta ihan iltamyöhään meiltä, ja meninkin siitä suorilta nukkumaan.

Eilen aamuna fysioterapeutti tuli jo yhdeksän aikaan aamulla, mikä ei ollut kovin hyvä juttu Rasmuksen mielestä. Rasse tykkää lähteä ensimmäisille päikkäreilleen melko pian aamupalan jälkeen ja olikin ihan väsynyt fyssarin ollessa paikalla. Ensimmäinen vartti meni ihan hyvin, mutta sitten alkoi väsymyskitinä, jonka takia päätimme päästää Rasmuksen päikkäreilleen. Poika simahtikin ihan samantien sänkyyn päästyään. Puolen tunnin päästä pinnasängystä alkoi kuitenkin kuulua iloista puhetta ja siellä poika oli ihan virkeimmillään. Siitä sitten lähdettiinkin samantien keskustaan moikkaamaan siskoani Satua ja hänen kaveriaan. Keskustassa tuli pyörittyä monen monta tuntia. Ei kuitenkaan ollut ihan turha reissu, sillä sain aikaiseksi  ostettua kummitytölleni ristiäislahjan, sekä käytyä ottamassa passikuvat minusta ja Rassesta. Oma passini meni jonkin aikaa sitten vanhaksi ja Rasmuksella ei vielä olekaan passia ja kesällä niitä kuitenkin tarvitaan.

<3

Keskustasta suunnattiin suoraan Rasmuksen isin luo oleskelemaan. Rassen isin puolen isovanhemmatkin tulivat katsomaan poikaa, joka esittelikin iloisesti uusia taitojaan. Ja lähetti (tai mikä se on nimeltään) toi myös tilaamani Mini Rodinin paketin! Voi että miten olin iloinen! 

Heti, kun näin Mini Rodinin uuden malliston, ihastuin noihin kirahveihin. Tuo takkikin on mielestäni niiiin söpö. Arvoin vähän raidallisen takin ja puvun välillä tilatessani, mutta päädyin takkiin, kun luin, että puvun mittasuhteet olisivat olleet paremmat pitkajalkaiselle, lyhytselkäiselle lapselle. Rasmus taas on enemmänkin toistepäin. Takki on vielä reilu, mutta uskon, että keväällä kuitenkin ihan hyvä. 

Sitten taas takaisin meidän päiviin.. Tänään aamu alkoi vauvajumpalla, jonka jälkeen kävin taas kahvilalla syömässä salaatin. Siinä istuskellessa aloin miettimään, että jotain on nyt unohtunut ja muistinkin, että Rasmuksella oli rokote-aika sairaalalla. Siinä sitten tulikin melkoinen kiire, mutta oikeaan aikaan oltiin kumminkin paikalla. Rasmus sai siis rs-virus rokotteen, jota tarjotaan mm. pikkukeskosille ja muille, joilla on hengityksen kanssa ollut jotain ongelmaa. Sen saatua, lähdimme takaisin kotiin ja loppupäivän aattelin vain olla kotona. Alkaa taas vähän olemaan univelkaakin (jonka takia tämä postauskin voi olla hieman sekava), tosin omasta syystä, kun ei osaa mennä ajoissa yöunille. 

Nyt menenkin tästä koneelta tuon pikku palleron kanssa leikkimään! 

Uusia treenivaatteita

Minusta on niin ihanaa, että olen saanut kauan kadoksissa olleen sali-innon takaisin! Ei tarvitse joka kerta pakottaa itseään salille, mitä vielä muutama viikko sitten tein. Sen kunniaksi päätin käydä ostamassa itselleni uusia treenivaatteita. Oikeastaan tarkoitus oli löytää lähinnä joku kiva paita salille, mutta kaupasta lähti kuitenkin mukaan muutakin..

Keltainen toppi hyppäsi silmiini samantien kauppaan astellessani. Minulla on aiemmin ollut aina vain pinkkiä ja mustaa treenikamppeissa niin keltainen tuo kyllä mukavaa vaihtelua niihin. Toppi ainakin sovittaessa vaikutti oikein hyvältä ja plussana siinä on vielä kiinni olevat urheiluliivit, joten niitä ei erikseen tarvitse. Pikkujuttu, mutta kiva sellainen. Topin kaveriksi löysin Niken mustat pitkät perushousut. Housuja minulta entuudestaan löytyi yhdet pitkät ja yhdet vähän lyhyemmät, mutta vanhoissa pitkissä salihousuissani oli ongelmana se,että niiden vyötäröllä menevä naru ja resori painavat ikävästi selkää esim vatsoja tms. tehdessä. Noissa ei ole mitään ylimääräisyyksiä, joten sitä ongelmaa ei ainakaan pitäisi olla. :)

Ja sitten vielä nämä kengät! En oikeastaan olisi tarvinnut uusia kenkiä lainkaan, sillä minulla on entuudestaan hyvät salikengät,joskin monta vuotta palvelleet, mutta vieläkin oikein hyvät. Nämä vain olivat justiinsa täydelliset! Ihanan pirteät ja tosi kevyet (sekä sopivat uuteen paitaani ;)). Myyjä kertoi näistä pitkät tarinat, että miten näiden pitäisi edesauttaa jalkojen pieniä lihaksiakin toimimaan ja muutenkin kehui oikein loistaviksi, enkä kyllä epäilekään, että olisivat huonot. Treenatessahan sen lopulta vasta tietää..

Nyt alankin pakkaamaan tavaroita kasaan ja lähden heittämään Rasmusta mummolle hoitoon siksi aikaa, kun minä suuntaan salille testaamaan uudet kamppeet! :)

Vauvajumppaa

Tämä päivä on ollut ihan mahtava! Uskaltauduin elämäni ensimmäistä kertaa vauvajumppaan Rasmuksen kanssa. Olen aina jostain syystä jännittänyt liikaa mennäkseni tuollaisiin, mutta eilen illalla päätin, että aamulla sinne mennään. Menin ajatuksella, että jos se ei olekaan kivaa, niin eihän sinne uudestaan ainakaan tarvitse mennä. No, se oli tosi kivaa ja tehokasta! Rasmuskin nautti hirveän paljon, kun sai olla sylissä hypyyteltävänä musiikin soidessa. Ainut ongelma oli se, että olen viimeaikoina ryhdistäytynyt salilla käymisessä niin hyvin, että paikat olivat edellisistä jumpista jo melkoisen kipeät. Niin ja sektiohaavani oikuttelee vieläkin. Tuntuu, ettei se ole vieläkään ihan kunnossa, kun etenkin vatsoja tehdessä sitä alkaa repimään kamalasti. Pitänee soittaa huomenna jonnekkin ja kysyä, että voiko se tosiaan olla normaalia.. Leikkauksesta kuitenkin alkaa olemaan jo vuosi. 

Jumpan jälkeen olikin jo kamala nälkä ja menimme ystäväni Jennan kanssa salaateille Wilhelmiinan konditoriaan. Siellä saimme valita suuresta valikoimasta itsellemme mieluisat salaatit ja kauheassa nälässä otimme vielä sämpylät ja laskiaispullan puoliksi. Salaatti oli kuitenkin niin täyttävä, että sämpylät otimme lähtiessä pussiin mukaan ja säästimme välipalaksi. Silmillään tuli taas syötyä valitessa ruokia, tosin olihan se kiva myöhemmin päivällä tajuta, että välipala odottaa valmiina kaapissa, eikä tarvinnut tikkua ristiin laittaa ruoan eteen.

Syömisen jälkeen kiiruhdimme kotiin, ja ehdimmekin juuri perille fysioterapeutin saapuessa. Rasmus saa fyssarilta nykyään tosi paljon kehuja ja poika onkin huvittava, kun on tosissaan alkanut osallistumaan keskusteluun ja esittämään kaikenlaista. Tekoyskä on tällä hetkellä Rassen lempparijuttu ja minua se kieltämättä naurattaa, kun toinen olevinaan yskii kauheasti ja alkaa sitten nauramaan itselleen. Minun rakas <3

Fyssarin lähdettyä me mentiin Rasmuksen kanssa samantien päikkäreille. Olinkin ihan tajuttoman väsynyt. Vielä, kun kuvittelin aamujumpan tekevän minusta maailman energisimmän ihmisen loppupäiväksi. Okei, saattoi siihen vaikuttaa se, että yöllä tuli nukuttua vain se nelisen tuntia..

Loppupäivä ollaankin leikitty Rasmuksen kanssa. Olen niin iloinen, että tuosta pojasta alkaa tosissaan olemaan seuraa. Niin monesti päivässä tulee naurettua toisen hauskoille ja ehkä vähän tyhmillekkin jutuille! <3