Kiirettä pitää

Huhhuh miten aika meneekin nopeasti. Viikossa on jo ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä. Uutta vuotta juhlistettiin kaverillani, jonne tuli melko paljon porukkaa. Syötiin hyvin, pelailtiin ja oleskeltiin. Meteli oli melko kova ja huomasin, että Rasmus reagoi siihen itkemällä. Kellon lähestyessä kahtatoista, muut lähtivät katselemaan ilotulitusta, mutta minä päätin lähteä Rasmuksen kanssa kotiin. Ei poika olisi varmastikkaan viihtynyt kovassa paukkeessa ja ihmispaljoudessa. Ajaessa sitä muutamat ilotulitteet ehti kuitenkin nähdä.

Alkuvuosi onkin mennyt kiireessä. Joka päivä on tapahtunut jotain, eikä sellasia löhöilypäiviä ole ollut oikeastaan ollenkaan. Ensimmäinen päivä Rasmuksen isi kävi moikkaamassa poikaa. Isin sylissä Rasmus istui ensimmäistä kertaa täysin ilman tukea! Pienen hetken, mutta kuitenkin. Kyllä sai äiti taas olla niin ylpeä pojastaan. <3 

Toinen päivä sain sitten ystäväni tänne yökylään. Emme olleet nähneet kunnolla toooosi pitkään aikaan, joten oli mukava vaihtaa kuulumisia ja olla ihan ajan kanssa. Tehtiin tortilloja, juteltiin ja sain opetusta kameran käyttöön. Sitä olinkin vailla. Minä kun en ymmärrä elektroniikasta sitten oikeasti juuri mitään. Nyt opin kuitenkin perusasioita kamerastani. :)

Kolmas päivä käytiin taas alennusmyynneillä. Rasmukselle ostin lelun ja bodyn ja itselleni pari paitaa. Eipä ollut ihan kummoiset alet edelleenkään tai sitten en osaa vain löytää mitään. Kävimme vielä syömässä keskustassa ja heitin sitten ystäväni juna-asemalle ja me jatkoimme matkaa kotiin.

Neljäs päivä olikin viikon kohokohta! Lähdimme Saarijärvelle katsomaan viikon ikäistä kummityttöäni. Voi että, kun toinen oli niin suloinen ja pieni. Vauvakuumettahan sellainen aiheutti. Olin jo ehtinyt unohtaa millainen on ihan pieni vauva, joka vain syö, nukkuu ja maiskuttelee. Ihan sydän suli, kun piti pientä sylissä.  <3 

Kyllä on Rasmus kasvanut ihan hirveästi, vaikkei sitä itse ole niin huomannutkaan. Olihan Rasmus vielä paljon pienempi pitkään kuin mitä tuo söpö prinsessa nyt on. Aika vaan menee välillä liiankin nopeasti. Jonkun ajan kuluttua katsoo varmasti näitä kuvia ja ajattelee kuinka pieni Rasmus tällöin oli..

Illalla lähdimme yökylään ystäväni Lauran luokse, joka myöskin asuu Saarijärvellä. Rasmus teki tuttavuutta Lauran koiran kanssa ja yritti kovasti tarttua kiinni koiraan, kun tämä nuoli Rassen naamaa ja käsiä. Koira oli kuitenkin nopeampi ja lähti karkuun ja Rasmus jäi ihmettelemään mihin koira katosi. Lauran kanssa tuli taas valvottua aivan liian myöhään. Sain kuitenkin aamulla jäädä vielä lämpösen peiton alle nukkumaan, kun Laura silmät ristissä ilmoitti lähtevänsä töihin. :D

Aamupäivällä lähdimme Saarijärveltä kotia kohti. Kävimme matkalla mummollani Äänekoskella, se kun on siinä matkan varrella. Siellä taas syötiin hyvää ruokaa ja nähtiin serkkujani. Käytin tilaisuuden hyväksi ja otin pienet päikkäritkin, kun Rasselle löytyi innokkaita hoitajia.

rakas innoissaan hyppykiikussaan

Vaikka reissussa oli mukavaa, on kotiin paluu vaan niin ihanaa. Ilta onkin mennyt hyvin Rasmuksen kanssa leikkiessä. Huomenna saadaan vielä serkku käymään, ennen kuin hän lähtee takaisin Etelä-Suomeen, joten pitänee tästä alkaa vähän siivoilla ennen nukkumaan menoa.

Ps. Olisi kiva, jos ehdottaisitte jotain mistä kirjoittaa :)