Hampaita

Viimeiset pari päivää ovat menneet kitisevän vauvan hyssyttelyssä. En ymmärrä miksei hampaiden tulo voi olla kivutonta. Säälittää, kun pieneen sattuu, eikä itsekään ehdi pojan hereillä ollessa tehdä oikeastaan muuta, kun kannella häntä ympäriinsä. Tuntuu, ettei särkylääkekkään auta kovin paljon, kun sama kitinä jatkuu lääkkeen annosta huolimatta. Vielä kun niin monta hammasta pitää tulla kerralla. Nyt on siis kuudes hammas kohta (toivottavasti) puhjennut ja vielä pari viikkoa takaperin Rasmuksella oli vain kaksi hammasta. Jospa tämän jälkeen olisi edes pieni tauko noista hampaiden tulosta. Alkaa univelkaakin kertymään, kun yleensä aina niin hyvin ja helposti nukahtavan lapsen kanssa saa taistella nukkumaanmenosta puolille öihin ja siltikin aamulla herätään ihan yhtä aikaisin kuin muulloinkin.

tältä täällä on näyttänyt viime aikoina

Eilen sitten aikani hyssyteltyä Rasmusta päätin, että lähdemme käymään äidilläni. Ajattelin, että joku muu voi välillä kannella poikaa, kun alkoi tosissaan ottamaan kunnon päälle. No, pääsimme perille, mutta äidillä oli menoja, joten jäimme sinne sitten siskoni ja serkkuni kanssa. He onneksi pitelivät Rasmusta ja kuunteluttivat lastenlauluja, jotta sain syödä rauhassa äidin tuoman kanasalaatin.

sain siskolta ton paidan, tykkään tosi paljon :)

Jonkin ajan kuluttua lähdin hakemaan ystävääni Mirkaa yökylään. Minusta on tosi ihanaa, että on ystäviä, jotka jaksavat käydä lähes päivittäin. Erityisesti tälläisinä päivinä seura on todella tervetullutta. Rasmuksen nukahdettua juttelimme ja juorusimme kaikessa rauhassa, kunnes kello näytti jo niin paljon, että oli parempi käydä nukkumaan, kun tiesi herätyksen koittavan liian pian.

Aamu alkoi hieman paremmin kuin edellinen päivä ja ehdimme löhöillä ja katsoa telkkaria. Rasmuksen päiväruoan jälkeen lähdimme viemään Mirkaa kotiin ja samalla kävimme moikkaamassa Rasmuksen isiä. Siellä kuitenkin jatkui Rasmuksen kitinä ja eihän minulla ollut särkylääkkeitä mukana, joten päätin, että on kotiin lähdön aika. Sain vielä ihania naisia vieraaksi illaksi, joista yksi tuli Ruotsista asti, joten ei tämäkään päivä lopulta hullumpi ollut.

Ei nämä päivät ole mitään kovin rauhallisia kotipäiviä olleet, niinkuin Joulun menojen jälkeen suunnittelin, mutta hyvä vain. Ehtiihän sitä myöhemminkin. :)