Tiistain tapahtumia

Aamu alkoi mukavasti vasta kymmenen aikoihin. Meillä oli siskoni Satu ja Alisa yötä ja sen kunniaksi vaivauduin (jopa :D) tekemään aamupuuron ihan liedellä, kun yleensä se tulee tehtyä vaan mikrossa. Rauhassa syödyn aamupalan jälkeen löhöiltiin pitkin poikin olkkaria. Puolen päivän aikaan lähdettiin sitten viemään Satua kotiinsa ja pyörähdettiin samalla Alisan ja Rassen kanssa kirpparilla. En löytänyt yhtään mitään. Yleensä en löydä itselleni mitään, mutta Rasselle löytyy oikeastaan aina jotain, paitsi sitten nyt. Jotenkin tosi kulahtaneita vaatteita oli tällä hetkellä myynnissä Rassen koossa, joten tyhjin käsin lähdettiin. En kyllä käsitä miksi ihmiset tuovat ihan tosi huonokuntoisia ja vanhoja vaatteita edes myyntiin..

Kirpparin jälkeen Alisa lähti kotiinsa ja me Rasmuksen kanssa tultiin kotiin. Rasmus ei suostunut ollenkaan menemään päikkäreille ja kitisi vain minkä ehti. Kokoajan sai olla huomioimassa poikaa ja lähes kokoajan hän keikkuikin sylissä samalla, kun minä yritin saada jotain aikaiseksi. Rasmus on muutenkin viime aikoina jostain syystä ollut melko huonolla tuulella, jos häntä ei kokoajan viihdytä jotenkin. Poika on alkanut määräilemään ihan kamalasti ja kaikki pitäisikin mennä just miten hän haluaa, joten aika alakynnessä tässä tilanteessa ollaan. :D  En olisi ikinä voinut uskoa, että noin nuorena voi ihmisellä olla jo omaa tahtoa, mutta totta se vaan on. Enkä tosiaan tiedä, miten minun tulisi käyttäytyä. Tällä hetkellä vaan tottelen Rasmusta, vaikken tietenkään ihan pienimpiin kitinöihin samantien reagoikkaan. Päiväunillakin voi olla vaikutusta asiaan, koska parina päivänä Rasmus on ollut täysin nukkumatta päikkäreitä ja muina päivinä yleensä vain kerran. Eikä nekään unet pitkiä ole olleet. En vain saa Rasmusta nukkumaan, enkä oikein tiedä minkä verran tuon ikäisen edes kuuluisi nukkua. Voiko hän siis tosiaan pärjätä esim vain yhdillä tunnin päikkäreillä? Kuulostaa minusta ainakin tosi vähältä, vaikkei pikkuvauvasta enää olekaan kyse. Pitänee varmaan alkaa selvittää asiaa, mutta toisaalta minkäs teet, jos toinen ei vain nukahda. Yöunet ovat kuitenkin olleet rauhallisia ja muutenkin normaalin mittaisia.

Sitten taas asiaan. Illemmalla tein ruokaa, ja kun kaupassa en jaksanut tänään käydä, oli vähän sovellettava ja tehdä ruokaa mitä kaapista nyt sattui löytymään. Ruokailun jälkeen pikkusiskoni tuli käymään ja leikkasin hänen hiuksensa. Hän vain luottaa minuun parturina ja olenkin viime aikoina leikannut ja värjännyt hänen tukkaansa useampaan otteeseen. Kaippa on tullut ihan kelpo tuloksia kerran uudelleenkin on vielä uskaltautunut tulla käsittelyyni. :D

Illalla sain vielä ystäväni Jennan pyörähtämään täällä. Viime aikoina, kun ei ollakaan niin paljon ehditty nähdä. Nyt kuitenkin ehdittiin hyvin vaihtaa kuulumiset ja sen semmoista. Tällä hetkellä odottelen, että Rasmus nukahtaisi tuonne sänkyynsä ja sen jälkeen otan kyllä pitkän, lämpöisen suihkun. Voi että, miten tuollaistakin voi odottaa! Sitten onkin vielä siivoiltava hieman, että on mukavampi herätä huomenna. Aamulla meille tulee fysioterapeutti ja näönkäytönohjaaja, jonka jälkeen suuntaan kyllä vaunulenkille raikkaaseen ulkoilmaan, pakkasta kun ei pitäisi ihan järkyttävästi olla. :)