Mitä kuuluu Rasmukselle?

Rasmuksen kuulumisia on kyselty, sekä toivottu kehityspostauksia. Viimeksi olen sellaisen tehnyt aika kauan aikaa sitten, mutta tuo poika kehittyy niin hitaasti, ettei niitä turhan tiuhaan voi tehdäkkään. Rasselle kuitenkin kuuluu hyvää!

Tällä hetkellä pojalla on ikää 2v10kk, joten 3v-synttärit ovat ihan pian! Missä vaiheessa tuo kirppu kasvoi ja miten hän voi muka täyttää jo 3 vuotta!?! Sitä jaksan ihmetellä. Pituutta Rasmuksella on nyt 77cm ja painoa pikkusen reilu 9kg. Pieni, mutta pippurinen poika <3. Kasvuhormoni aloitetaan ensi kuussa, joten silloin oletettavasti tuo poika kasvaa ja nopeaa.

Kehityksessä ollaan ikätasoa reippaasti jäljessä, kuten on aina ollutkin. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä Rasmus kehittyy kokoajan omaa tahtiaan. Viimeisin iso kehitysaskel oli ensiaskeleet! Ne tosiaan otettiin vähän ennen joulua. Vaan eipä sen jälkeen ole poikaa kiinnostanut koko homma. Rasmuksen kohdalla yleensäkin on niin, että joku asia kiinnostaa jonkin aikaa ja sitten kiinnostus lopahtaa pitkäksi aikaa, kunnes se taas tulee takaisin. Hänellä ei selvästikkään ole kiire kävelemään, eikä se haittaa yhtään. Poika liikkuu kuitenkin kontaten todella ketterästi ja osaa kiipeillä ties mihin. Välillä se aiheuttaa vaaratilanteita, mutta niin se taitaa olla kaikkien taaperoiden kohdalla. Toinen iso opittu asia on riisuutuminen. Siinä missä ennen tuo poika osasi ottaa pipon, lapaset ja sukat pois, osaa hän nyt riisua joka ikisen vaatekappaleen päältään. Jotkin vaatteet riisutaan omalla taktiikalla, mutta menee se niinkin. Pukeminen sitten taas on asia erikseen. Rasmus kyllä avustaa hieman, esim. ojentamalla kättä, mutta ei itse osaa vielä pukea lainkaan. Sukkia hän yrittää vetää varpaiden väliin ja kuvittelee niiden niin menevän jalkaan, mutta eihän se niin tietenkään onnistu. Pukemista siis harjoitellaan vielä :).

Puhetta ymmärretään jonkin verran. Ainakin silloin, kun halutaan ymmärtää. Välillä taas käskyt ja kiellot menevät ihan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sekin lienee normaalia. Uhmaa Rasmuksella on ollut jo pidemmän aikaa. mutta nyt parin kuukauden ajan se on välillä ihan jotain mahdotonta! Täällä on äitillä siis välillä hermot hyvinkin kireällä ja niin on Rasmuksellakin. Hän kun haluaisi määrätä kaikesta. Mutta täällä me yritetään parhaamme mukaan ymmärtää toisiamme. Kaikki uhmat kuitenkin unohtuu välillä ja on jotain maailman ihaninta, kun pikkupoika kiirehtii halaamaan äitiä. On hän kuitenkin ihan mammanpoika ja hyvä niin! <3

Päiväkodissa Rasmus on käynyt elokuusta lähtien pari päivää viikossa. Tosin enemmän viikkoja on varmaan oltu kotona kipeänä olemisen takia, kuin siellä päikyssä. Jotenkin Rasse onnistuu tulemaan aina kipeäksi. Tosin päikyssähän ne kaikki pöpöt leviää, vaikka miten pestään käsiä. Päiväkodista on kuitenkin ollut ehdottomasti hyötyä Rasmukselle. Hän on oppinut kärsivällisyyttä ja ohjaamista todella hyvin! Ja tietysti paljon muutakin. Rasmuksella on siellä ihana oma avustaja, josta on selvästi tullut Rasmukselle läheinen. On ihanaa jättää poika hoitoon tietäen, että siellä on ihminen, joka aidosti välittää tuosta pienestä.

Uhmaamista lukuunottamatta Rasmus on ihana, aurinkoinen poika, joka tuntuu sulattavan kaikkien sydämet! Hän osaa hassutella ja naurattaa äitiä omilla höpsöillä jutuillaan ja olenkin niin superonnellinen, että saan olla tuon pikkuisen äiti! Pian tuosta perheen ainokaisesta tulee isoveli ja varmasti paras mahdollinen sellainen <3.

Rassen päivän asu nro 7

Rassen asua taas vuorossa. Tällä asulla lähdettiin käymään sairaalassa, muttei se päällä ehtinyt olla kovin kauaa, kuten meidän päivä-postauksessa kerroinkin. Tämä asu on mielestäni ihana! Kivannäköinen, mutta myös oikein mukava päällä. Ulkovaatteista sen verran, että noita kenkiä tulee varmasti nähtyä asuissa ja koko blogissa paljon. Ne ovat Rasmuksen tukisandaalit. Rumat, mutta tärkeät Rasmuksen jalan kannalta. Niimpä ulkonäöstä viis! Mitäs pidätte tästä asusta? :)

Collegetakki, housut ja sukat - H&M

T-paita ja vyö - Zara

Takki - Polarn O Pyret

Pipo - Mini Rodini

Meidän päivä

7.30 Herätyskello soi. Jäisin oikein mielelläni nukkumaan vielä, mutta pakko herätä. Mies lähtee töihin ja minä käyn ottamassa lääkkeeni ja menen takaisin sänkyyn. Aamulla haluan aina rauhassa selata instagramin, facebookin yms. Sen jälkeen on kivempi nousta ylös aamun puuhiin.

7.40 Pakko nousta kokonaan sängystä ylös ja mennä herättelemään Rasmusta. Rasse herää paljon varmemmin kiukuttelematta, jos häntä käy herättämässä pikkuhiljaa. Toivotan hänelle hyvät huomenet ja avaan sälekaihtimet. Rasmus vaan kääntää kylkeä ja minä siirryn kahvin keittoon. Meillähän ei ole kahvinkeitintä, mutta nyt on luksusta, kun äidin kahvinkeitin on lainassa. Se tuotiin tupareita varten ja vähän niinkuin unohtui sitten meille. Palautan sen vasta, kun on pakko :D. Moccamaster tekee ehdottomasti parhainta kahvia, mutta ne ovat niin kalliita, ettei ole viitsinyt ostaa sellaista ainakaan vielä.

7.50 Rasmukselle aamupalaksi maitoa, sillä muuta hän ei munuaisten ultran takia saa syödä. Itse alan meikkailemaan ja juon kahvia.

8.15 Rasmukselle aamupesut ja vaatteiden vaihto. Illalla katson yleensä Rassen vaatteet valmiiksi, mutta omia en koskaan muista/jaksa, joten äkkiä valitsemaan jotain päällepantavaa itselle. Ja taas tulee kiire. Mikä siinä onkaan, että aina onnistun aiheuttamaan kiireen. Ihan sama kuinka aikasin herää niin aina sama tilanne. Olenko ainut?

8.45 Sitten menoksi! Aina tuntuu, että joka liikennevalot sattuu olemaan punaiset, kun olisi vähän kiire. Onneksi sairaalan edessä on yksi vapaa paikka, eikä aikaa mene parkkihalliin ajamiseen ja sieltä kävelyyn. Se kun ei sijaitse pääoven lähettyvillä. Sairaalan edessä olevat parkkipaikat ovat aina täynnä, mutta tällä kertaa lykästää ja sen takia ei myöhästyttykään!

9.00 Odottelua... Mikä siinä on, ettei nuo ajat pidä koskaan paikkaansa. Nytkin päästiin vasta parikymmentä minuuttia myöhemmin itse ultraan kuin olisi pitänyt. En silti valita. Ei meillä mikään kiire kuitenkaan ollut mihinkään.

10.00 Ultrasta päästy. Tilanne on parantunut onneksi. Kystia oli poistunut useampi, mutta seuranta jatkuu. On vaipanvaihdon aika ja Rasse päättää tehdä yllärin ja pissaa kaikki vaatteensa sillä sekunnilla, kun vaippaa ei ole. Onneksi on vaihtovaatteet mukana ja koko asu vaihtuu. Sen jälkeen matka jatkuu sairaalan kahvioon, sillä Rasmuksen aamupala oli vain se maito. Ruoka-aika on siis normaalia aikaisemmin. Rasmus saa ruoaksi broileria ja kasviksia ja itse ostan karjalanpiirakan.

10.30 Sitten autolle ja kauppan. Kaupan vieressä on kahvila, jossa siskoni on töissä, joten käydään nopeasti moikkaamassa häntä. Samalla otan mukaani vähän evästä, sillä saan ystäväni tänään kylään. Sitten matka jatkuukin kotiin.

11.00 Kotona taas. Rasmus potalle, jonka aikana tyhjennän kauppakassin ja lämmitän maidon. Sitten Rasmus lähteekin maidon kanssa päikkäreille ja mamman oma-aika alkaa. Poika nukahtaa vasta puoli kahdentoista aikaan.

12.00 Ystäväni Jenna tulee. Taas on paljon juteltavaa, kun ei hetkeen ole tullut nähtyä. Keitän kahvit ja samalla syödään kahvilasta hakemani kanarieskat. Tässä vaiheessa kai normaalisti olisi lämpimän ruoan aika, mutta tällä kertaa on aamupala nro 2. Katsellaan telkkaria ja samalla jutellaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Ihania hetkiä tälläiset!

14.00 Rasmus herää päikkäreiltä. Siitä vien hänet suoraan potalle ja sillä välin siivoan keittiön. Laitan poitsulle välipalan valmiiksi ja haen potalta. Vaipanvaihto ja syömään. Välipalana on jogurttia,leipää ja maitoa. Rassen mielestä kaikki juomat maistuu pillillä juotuna paremmilta, joten olen ostanut pillejä sitä varten. Nyt menee maitoa ja vettä paljon enemmän, kun pillistä saa juoda. Pillimehujen juonti on siis jäänyt vähemmälle. Rasmus juo aika niukasti, joten pillimehuista sun muista epäterveellisyyksistä en tässä vaiheessa ole niin välittänyt. Pääasia on, että juo tarpeeksi.

14.30 Rasse kävelee kärryllä ja leikkii. Me Jennan kanssa jutellaan (ja juorutaan :D). Juttua riittää aina ja paljon.

16.00 Jenna lähtee ja me jäädään Rasmuksen kanssa kahdestaan. Leikitään, hassutellaan ja lueskellaan kirjoja. Rassella on lainassa näkövammaisten kirjastosta ihan mahtava eläinkirja. Ehdoton suosikki! Tutkitaan samoja eläimiä päivästä toiseen. Rassen lemppari on lehmä. Kirjan eläimet tuntuu ihan samalta kuin oikeastikin ne eläimet.

16.30 Alan tekemään ruokaa ja Rasmus leikkii sillä aikaa. Yritän tehdä ruoan aina siten, että kun mieheni tulee töistä, on ruoka valmista. Ajoitus on tällä kertaa sopiva, sillä mies tulee ovesta juuri, kun otan ruoat pois liedeltä.

17.00 Syödään koko perhe yhdessä. Meillä on tapana syödä kerran päivässä kaikki samaan aikaan. Haluaisin pitää tästä kiinni aina. Se on jotenkin kiva tapa, kun kaikki on saman pöydän ääressä ja vaihdellaan päivän kuulumisia. Tosin Rasmuksen osalta ruokailu menee huonosti tällä kertaa. Hän syökin tunnin..

18.30 Lähdetään nopeasti piipahtamaan mieheni vanhemmilla. Sen jälkeen matka jatkuu kauppaan. Tänään kävin jo aiemmin kaupassa, mutten ostanut kaikkea tarvittavaa. Rassen lisäksi ei oikein innosta kantaa kuin se yksi kauppakassi. Tämän takia teemme isommat ruokaostokset yhdessä. Yksi lisäpari käsiä ei meinaan siinä haittaa yhtään.

20.00 Rassen iltapalan aika. Ruoaksi on puuroa, kuten yleensä aina iltaisin. Sen jälkeen iltapesut,yökkäreiden vaihto ja poika sänkyynsä odottelemaan unta. Rasmus on siitä helppo lapsi, että jää aina itsekseen sänkyynsä, eikä tarvitse minkäänlaista nukuttamista.

20.30 Rasmus nukahtaa ja meillä alkaa "vapaa-aika". Teen iltapalan ja aletaan katsomaan taas Orange is the new blackiä. Ei muuten ole enää montaa jaksoa, että kolmas kausi loppuu. Onhan sitä tullut katsottua monena iltana.

23.00 Hampaiden pesu ja nukkumaan. Eipä tälläisen päivän jälkeen tarvitse unta odottaa ollenkaan.

Meidän Päivä

7.00 Rasmus herää itkemään. Olen itse vielä aivan poikki ja toivon, että voitaisiin nukkua vielä edes hetki. Käyn antamassa Rasselle tutin ja laittamassa hänelle Mozartia (Rassen lempparimusiikkia) soimaan. Niin poitsu nukahtaakin vielä uudestaan.

9.00 Aika nousta ylös. Alan keittelemään aamupuuroa ja Rasmus leikkii sillä aikaa.

10.00 Rasmuksen aamupesujen ja vaatteiden vaihdon aika. Tämän jälkeen Rasmus pääsee leikkimään ja itse hoidan omat aamujutut alta pois.

11.00 Rasselle maitopullo, jonka jälkeen aletaan pukemaan ulkovaatteita ja lähdetään ihanaan auringonpaisteeseen. Mennään lähipuistoon vähän keinumaan, jonka jälkeen matka jatkuu kauppaan.

13.00 Tullaan sisälle. Rasmus on nukahtanut rattaisiin, joten riisun hänet ja siirrän sänkyyn jatkamaan päikkäreitä. Alan itse ruoan laittoon. Tänään onkin vuorossa nakkikeittoa. Syön kaikessa rauhassa, jonka jälkeen alan siivoamaan pommin jäljiltä olevaa olohuonetta. Soitan myös ystävälleni ja siinä se aika kuluukin rupatellessa.

14.30 Rasmus herää ja saa myös lounaaksi nakkikeittoa. Keitot on meidän lemppareita ihan senkin takia, että Rasse voi syödä samaa ruokaa kuin muut. Maitoallergian takia monesti näin ei ole. Syömisen jälkeen vaihdetaan vaippaa ja Rasmus menee huoneeseensa leikkimään. Minä alan tekemään postausta meidän kuulumisista ja käyn nopeasti heittämässä koneeseen pyykit ja laitan koneen pyörimään.

16.00 Mies tulee töistä ja vaihdetaan siinä päivän kuulumisia. Leikitään Rasmuksen kanssa ja Rasse näyttääkin ihan uuden taidon. Hän nousee lattialla ilman tukea seisomaan! Vihdoinkin! Sohvalla ja sängyssä tuota on tapahtunut jo jokin aika sitten, mutta lattialla se on aina pelottanut Rassea.

17.30 Välipala-aika. Rasse saa välipalaksi jogurttia ja leipää, sekä maitopullon. Sen jälkeen hän pääsee taas touhuilemaan omia juttujaan. Ja päivän ensimmäinen kunnon uhmiskohtauskin tulee. Tällä kertaa selvitään sylillä ja tutilla. Välillä siihen kun ei auta mikään.

19.00 Laitan pyykkiä kuivumaan ja käyn Rasmuksen vaatekaappia vähän läpi. Pienet vaatteet siirrän laatikkoon, joka menee varastoon. Paremmalla ajalla täytyykin katsoa, että mitä säästää, mitä myy ja mitä antaa pois.

20.30 Rasmus saa iltapuuron, jonka jälkeen hän tulee vielä hetkeksi hengailemaan meidän kanssa sohvalle.

21.00 Rasmus lähtee iltapesujen kautta yöunille ja meidän ilta jatkuu telkkaria katsellen. Minulla alkaa kuume nousta ja olo onkin kuin jyrän alle jääneellä. Muutaman päivän kurkkukivusta seurasikin ihan kuumetta. Otan särkylääkettä ja makoilen sohvalla, kunnes vähän ajan päästä siirryn sänkyyn nukkumaan. Tästä voisinkin jatkaa miten käsittämättömän huonosti Rasmus nukkui yön! Puolen tunnin välein kuului itkua ja hermoamista. Tiedä sitten mikä oli, mutta tänään Rasmus on taas ollut ihan oma itsensä. Itsellä vain voimat on aivan loppu, kun kipeänä joutui heräilemään monen monta kertaa yöllä.

Sellainen oli meidän eilinen päivä! :)

Muutamia juttuja minusta

Sain postausehdotuksen, jossa pyydettiin, että kertoisin jotain itsestäni ja elämästäni ennen Rasmusta. Idea olikin hyvä, sillä en ole paljoa itsestäni kertonutkaan. Jotenkin olen ajatellut, ettei oikein ole mitään sen suurempaa kerrottavaa, mutta voisihan se olla ihan hyvä vähän kertoillakin, että kuka täällä oikein kirjottelee :).

Jos nyt aloitetaan vaikka siitä minkälaista elämäni oli siis ennen Rasmusta. Minulla on neljä siskoa, joidenka kanssa kasvoin aika monessa eri kaupungissa. Me muutettiin paljon, joten peruskouluakin vaihdoin useamman kerran. Peruskoulun jälkeen kävin vielä kymppiluokan, sillä opiskelu ei oikein yläasteella kiinnostanut ja sen seurauksena todistuskin oli aika huono.

17-vuotiaana muutin pois kotoa, kaverini kanssa samaan kämppään. Samoihin aikoin aloitin lähihoitaja opinnot ja aloin seurustelemaan. Elämäni muuttui siis aika paljon, mutta tykkäsin siitä. Opintojen lisäksi kävin töissä kahvilassa. Kaikki samaan aikaan kuitenkin lopulta uuvutti niin paljon, että tein tyhmän päätöksen ja lopetin koulun. Se kaduttaa edelleenkin, mutta ehtiihän sitä vielä, onneksi :). Elämäni oli siis kaikenkaikkiaan aika tapahtumarikasta ja huoletonta. Tein hyviä ja huonoja asioita, mutta mitään en muuttaisi. Tai no, sen koulun olisin voinut käydä loppuun..

Nykyään olen siis 21-vuotias nainen ja yhden pikkuisen pojan äiti. Tykkään elämästäni, ihanasta lapsestani, kavereista, poikaystävästä, perheestä, hyvästä ruoasta, omasta kodista, auringosta, maratonipuheluista, hedelmäkarkeista, salkkareista ja vaikka mistä muusta. En tykkää kylmästä säästä, juustosta, kiukuttelusta, sotkuisesta kodista, hirveästä metelistä, itsekkyydestä enkä saunasta.

Siinäpä jotain asioita minusta ja menneestä elämästäni. Enempää en oikein keksi, mutta kysyä saa, jos jotain kysyttävää jää :).